Salon Luonnonmetsäsäätiöllä on suojelualueita, jotka sijoittuvat eri puolille Saloa ja edustavat paikallista metsäluontoa monipuolisesti. Suojelualueita on tällä hetkellä kymmenisen kappaletta ja niiden yhteispinta-ala on yli 30 ha.
Säätiö hankkii suojelualueita lahjoitusvaroin ja kiinteistölahjoituksina.
Omien suojelualueiden lisäksi säätiö on edesauttanut Metso-kohteiden suojelua ja osallistunut niiden inventointiin asiantuntijana, esimerkiksi Kosken kartanon suojeluhankkeessa.
Halikko, Samppaa (2012)
Säätiö osti ensimmäisen suojelumetsänsä vuonna 2012. Halikon Samppaassa sijaitseva alue on pieni jokeen rajoittuva metsärinne ja siihen liittyvät perinneniityt. Alueella asustaa mm. liito-orava. Keväinen kukkaloisto on alueen erikoisarvoja.
Kisko, Kurkela (2012)
Salon Luonnonmetsäsäätiö osti toisen suojelumetsän lokakuussa 2012. Metsä sijaitsee Kiskon Kurkelassa. Palstalla on, varsinkin vuoden 2011 talvimyrskyn jäljiltä, runsaasti tuulenkaatoja.
Suomusjärvi, Taipale I (2014)
Säätiö osti suurimman luonnonsuojelualueensa vuonna 2014. Alue on 10 hehtaaria. Luonnonarvoiltaan alue on erittäin monipuolinen, pääosin valoisaa sekametsää, jossa hallitsevina puina ovat mänty ja koivu. Muilta osin alue on nuorta koivikkoa ja metsittyvää peltoa. Alueella on myös synkkä rinnekuusikko. Vähäistä tarvepuun poistoa lukuun ottamatta metsälö on ollut hakkaamattomana 1950-luvulta asti.
Suomusjärvi, Taipale II (2014)
Keväällä 2014 säätiö osti Suomusjärven aiemmin hankittuun metsätilaan liittyvän pienen autiotilan. Alueen luonto on rehevää, metsittyvää peltoa ja sekametsää.
Suomusjärvi, Varesjärvi (2014)
Säätiö osti joulukuussa 2014 Suomusjärven Varesjärveen rajoittuvan laajan lähteikön, Varesjärven ruostelähteet. Palstan suuruus on n. 1,6 hehtaaria. Lähteikkö on etenkin talvella eksoottisen näköinen. Laajat rautapitoisen veden ruosteenruskeaksi värjäämät lähdepurkaumat luovat hyvin ainutlaatuisen tunnelman. Lähteikön korpikasvustot ja muutamat komeat tervalepät korostavat alueen luontoarvoja.
Kisko, Hirsjärvi (2014)
Säätiö osti kolme Hirsijärven saarta Salon kaupungilta vuonna 2014. Laajuudeltaan ne ovat yhteensä 1,9 hehtaaria. Saarten metsäluonto on varsin luonnontilainen. Metsäpeite on rantavyöhykkeet mukaan lukien yhtenäinen. Tarkastusretkellä paikalta löytyi harmaahaikaran pesä ja lähirannoilla huuteli pikkutikka.
Säätiön hallitus nimesi Hirsjärven saaret Salon lukion oppilaskunnan nimikkosuojelukohteeksi saatuaan oppilaskunnalta useita taksvärkkilahjoituksia.
Pertteli, Tyrynsaari (2018)
Säätiön vuonna 2018 Salon seurakunnalta ostama Tyrynsaari on pieni, noin puolen hehtaarin suuruinen purojen rajaama alue Pernjärven vesistöalueella. Saarella on edustavia vanhoja puita sekä ilmeisen runsas sienilajisto.
Kisko, Pappila (2018)
Säätiö osti vuonna 2018 Salon seurakunnalta noin kolmen hehtaarin suuruisen luonnontilaisen metsäpalstan. Alue on varsin monimuotoinen sisältäen kaksi pientä suopainannetta ja yli 100-vuotiaita kilpikaarnamäntyjä. Metsä on erityisesti peurojen suosiossa.
Tupurin liito-oravametsä (2021)
Luonnonperintösäätiö ja Salon Luonnonmetsäsäätiö ostivat yhdessä pienen erinomaisesti liito-oravan elinympäristöksi soveltuvan metsän, jossa on ELY-keskuksen teettämien kartoituksien perusteella runsaasti merkkejä liito-oravasta. Luonnonperintösäätiön kohdelistalla metsä löytyy nimellä Syrjämetsä.
Taipaleen valkoselkätikkametsä (2021)
Kohteesta on tulossa tarkempi kuvaus.
Perniön lahjoituskohde (2022)
Säätiö sai lahjoituksena Perniössä sijaitsevan Metso-ohjelmassa suojellun noin 6,1 ha metsäkohteen. Säätiö otti mielihyvin lahjoituksen vastaan ja maksoi lohkomiskulut ja muut lahjoitukseen liittyvät kulut.
Kohteesta on tulossa tarkempi kuvaus.